Kaupungin kasvu on helsinkiläisten etu. Lisäksi on koko Suomen etu, että pääkaupunkiseutu kasvaa ja menestyy. Kasvu ei kuitenkaan toteudu parhaiten itsestään, vaan sitä tulee johtaa päämäärätietoisesti. Järkevä kasvu kohti modernia metropolia vaatii panostamista erityisesti asuntopolitiikkaan, kestäviin investointeihin, palveluihin ja taloudenpitoon.
Haluan tehdä kaupunkipolitiikkaa pitkäjänteisesti. Minun visiossani Helsinki on tämän vuosisadan suuntaa näyttävä johtava pohjoiseurooppalainen metropoli. Haluan tehdä kaupunkipolitiikkaa koko Helsingin ja myös maamme eteen, en yksittäisen asuinalueen puolesta. Nykyisten asukkaiden lisäksi tulee huomioida myös tulevaisuuden helsinkiläiset, vaikkei heillä äänioikeutta näissä kuntavaaleissa olekaan.
Käyn tässä kirjoituksessa läpi kampanjani keskeisimpiä teemoja. Kun Helsingin kasvua johdetaan seuraavien periaatteiden mukaisesti, on siitä valtavasti hyötyä myös jokaiselle nykyiselle helsinkiläiselle.
Toimivat asuntomarkkinat
Jotta kaupunki voi ylipäätään kasvaa, tarvitsee kaikille halukkaille muuttajille löytyä kaupungista mieluisa koti. Käytännössä Helsingin viime vuosien väestönkasvu tarkoittaa sitä, että rautatieasemalle saapuu joka päivä pikkubussillinen lisää uusia helsinkiläisiä.
Helsingissä on oltava riittävästi laadukkaita koteja kaikille halukkaille. Kaupunginvaltuustolla on tähän suurin mahdollinen valta: se päättää kuinka monta asuntoa kaupungissa rakennetaan, mihin ne sijoitetaan ja minkälaisia ne ovat. Tällä vuosituhannella valtuusto on epäonnistunut erityisesti pienten asuntojen kaavoittamisessa. Tätä takamatkaa on alettu vasta aivan viime vuosina kuromaan umpeen. Toisaalta tarvitsemme Helsinkiin myös merkittävästi lisää omakotitaloja, jonka vuoksi esimerkiksi Östersundomin rakentaminen tulisi aloittaa pikimmiten.
Helsingissä on oltava riittävästi laadukkaita koteja kaikille halukkaille.
Asuntomarkkinoilla tulee luottaa entistä enemmän vapaaseen markkinatalouteen. Vapaarahoitteista asuntotuotantoa tulee lisätä ja kaupungin omaa kaikkien veronmaksajien subventoimaa tuotantoa vähentää. Tuetut asunnot tulee kohdistaa vain niitä aidosti tarvitseville. Helsingin asuntopolitiikan virheet ansaitsevat vielä kokonaan omat kirjoituksensa myöhemmin.
Myös kaavamääräykset ovat nykyisin monesti aivan liian yksityiskohtaisia. Kaavoja valmisteltaessa tulisi jättää enemmän liikkumavaraa alueen toteuttajalle tai vaihtoehtoisesti toteuttaja pitäisi ottaa vahvasti mukaan jo kaavaa valmisteltaessa. Tärkeää on myös se, että viime kädessä koko hankkeen toteuttamisesta päättävät vaaleilla valitut kuntapäättäjät eivätkä virkamiehet.
Helsingissä on valtava määrä tyhjää toimistotilaa. Olemassa olevien rakennusten pitäminen tyhjänä ei yksinkertaisesti ole kenenkään etu. Tyhjiä toimistotiloja syntyy koronakriisin jälkeen todennäköisesti lisää. Kaupungin on aktiivisesti käynnistettävä hankkeita tyhjien toimistotilojen muuttamiseksi asunnoiksi. Toistaiseksi kaupunki on pikemminkin ollut vastahakoinen tekemään tällaisia muutoksia, mikä aiheuttaa suuria hyvinvointitappioita kaikille kaupunkilaisille. Tyhjät toimistotilat eivät luo elävää kaupunkia.
Kestävä metropoli
Kaupungin on investoitava julkiseen liikenteeseen erityisesti laajentamalla raideverkostoa. Raideinvestoinnit ovat erittäin pitkäaikaisia, jonka vuoksi ne synnyttävät valtavasti positiivisia ulkoisvaikutuksia. Tulevien raideasemien ympärillä olevan maan arvo nousee merkittävästi ja se kiinnostaa yksityisiä rakennuttajia. Kaupunki saa tuloja tontinluovutus/-vuokratuottoina sekä kiinteistöveroina. Pikaraitioteiden lisäksi myös metroverkoston laajentamista tulee edistää tulevalla valtuustokaudella.
Raideinvestoinnit ovat erittäin pitkäaikaisia, jonka vuoksi ne synnyttävät valtavasti positiivisia ulkoisvaikutuksia.
Helsingin on oltava globaali edelläkävijä ekologisessa rakentamisessa ja uusiutuvan energian käytössä. Tästä olen kirjoittanut laajemmin erillisessä blogissa: Kohti kestävämpää energiapolitiikkaa!
Viihtyisä kaupunki ei ole missään nimessä pelkkää asuntomassaa. Helsingin lukuisat puistot ja luonnonläheisyys ovat yksi sen merkittävimmistä viihtyvyystekijöistä. Tiivis asuinrakentaminen mahdollistaa sekä lähiluonnon säilyttämisen että kaupungin kannattavan kasvun.
Laadukkaat palvelut
Palveluiden osalta pidän erityisesti varhaiskasvatusta ja peruskoulutusta kaupungin ydintehtävinä, jotka ansaitsevat panostuksensa kaupungin kasvaessa. Jokaisella helsinkiläisellä lapsella ja nuorella tulee olla oikeus saada opetusta moderneissa ja turvallisissa tiloissa kohtuullisen matkan päästä kotoaan. Helsingin tulisi harkita vaihtoehtoisia tapoja koulutustilojen hankkimiseksi etenkin kun sen maine kiinteistöstä huolehtijana on esimerkiksi homekoulujen myötä kyseenalainen. Yritysmaailmassa on tavanomaista, että yritys ei omista käyttämiään toimitiloja, sillä tilojen omistaminen ja hallinnointi ei kuulu sen liiketoimintaan. Samalla tavalla kaupungin tulisi harkita kiinteistöjen omistamisen ja hoidon ulkoistamista, sillä sen ydintehtävä on tuottaa palveluita.
Jokaisella helsinkiläisellä lapsella ja nuorella tulee olla oikeus saada opetusta moderneissa ja turvallisissa tiloissa kohtuullisen matkan päästä kotoaan.
Kasvava kaupunki pystyy tarjoamaan parempia ja monipuolisempia palveluita asukkailleen. Kasvavalla väestöpohjalla on merkittävästi helpompaa järjestää laadukkaat ja saavutettavat palvelut ympäri kaupunkia kuin väestöltään vähenevässä kaupungissa. Erilaiset digitaalisiin alustoihin liittyvät palvelut yleistyvät myös jatkossa ensin siellä, missä niillä on eniten potentiaalisia käyttäjiä.
Yksityisen tarjonnan tulee tarvittaessa täydentää julkista tarjontaa palveluiden saatavuuden varmistamiseksi. Tärkeintä on se, että kaupunkilaisille on jatkuvasti saatavilla kaikki tarvittavat palvelut – ei se kuka palvelua tarjoaa. Yksityisiä toimijoita ei tule vastustaa vain ideologisista syistä. Kaupunki voisi omassa palveluntarjonnassaan hyödyntää merkittävästi nykyistä enemmän myös yksityistä tarjontaa.
Tärkeintä on se, että kaupunkilaisille on jatkuvasti saatavilla kaikki tarvittavat palvelut – ei se kuka palvelua tarjoaa.
Taloudellinen tehokkuus
Helsingin on käytettävä erityisesti omistamaansa maata entistä tehokkaammin tulojen saamiseksi, jotta helsinkiläisten verotusta voidaan laskea palveluista tinkimättä. Helsingin maa on sen arvokkainta omaisuutta, jonka lisäksi kaupungilla on vielä ylivertaisen hyvät mahdollisuudet omilla toimillaan kasvattaa maaomaisuuden arvoa esim. edellä mainituilla liikennehankkeilla. Kaupungin tontit tulisi lähtökohtaisesti myydä aina huutokaupalla, jotta kaupunki saisi arvokkaasta omaisuudestaan ansaitsemansa hinnan. Näillä varoilla voidaan järjestää edellä kuvattuja palveluita laadukkaasti kaikkien kaupunkilaisten hyväksi matalalla verotuksella.
Kaupungin tontit tulisi lähtökohtaisesti myydä aina huutokaupalla
Kiinteistöveroprosentti on ollut Helsingissä verolainsäädännön määrittämällä alarajalla. Kiinteistöveroa ei tule korottaa myöskään tulevalla kaudella, sillä se vaikuttaa asumiskustannuksia nostavasti. Kiinteistöverokertymää tulee kuitenkin kasvattaa rakentamalla Helsinkiin lisää verotettavia kohteita.
Kunnallisveroa tulee pyrkiä alentamaan siten, että Helsingissä on maan alhaisin veroaste. Alhainen veroaste toimii myös hyvätuloisten vetovoimatekijänä. Helsingillä on Suomen paras mahdollisuus toteuttaa veropolitiikkaa, joka jättää kaupunkilaisten käytettäväksi mahdollisimman suuren osan itse ansaitsemistaan euroista.
Alhainen veroaste toimii myös hyvätuloisten vetovoimatekijänä.
Visiossani tulevaisuuden Helsinki on aito moderni eurooppalainen metropoli, joka koostuu erilaisista viihtyisistä asuinalueista toimivine palveluineen. Kaupunkia rakennetaan ekologisesti kestävästi ja johdetaan taloudellisesti tehokkaasti. Modernia metropolia tulee rakentaa pitkällä tähtäimellä nykyisten ja tulevien sukupolvien hyväksi.
Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Suomen Ilmakuva Oy