Suuret kaupungit ovat tehokkaita palveluntuottajia ja mahdollistavat asukkailleen parhaiten kaikki ne asiat, jonka vuoksi ihmiset haluavat asua kaupungeissa. Suurkaupungissa voidaan tarjota hyvin erilaisia asuinalueita, huomattavan tehokasta joukkoliikennettä, laajasti erilaisia koulutusmahdollisuuksia, tehokkaat terveyspalvelut sekä kaikki digitalisaation myötä syntyneet ja syntyvät uudet palvelut (Uber ei toimi vieläkään edes Turussa tai Tampereella).
Ja kaikki tämä voidaan toteuttaa maltillisella veroprosentilla, koska verotuspohja on laaja. Hyvin suunniteltu, suuri ja houkutteleva kaupunki luo itsensä ympärille menestyksen kehän, joka ruokkii itse itseään. Loistavia palveluita ja asuinalueita tarjoava kaupunki houkuttelee yhä enemmän väestöä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Lisääntyvillä resursseilla se voi edelleen tehdä kaupungista paremman paikan elää, joka houkuttelee vielä enemmän asukkaita. Ja niin edelleen..
Miellyttävän, toimivan ja tehokkaan suurkaupungin aikaansaaminen vaatii pitkäjänteistä suunnittelutyötä. Ensimmäinen askel tämän saavuttamiseksi on saavuttaa yhteinen tahtotila siitä, että Helsinkiä tulee järjestelmällisesti kasvattaa moderniksi metropoliksi.
Metropolikaupunki ei tarkoita sitä, että kaikkien talojen pitäisi olla 30-kerroksisia. Se tarkoittaa sitä, että halutuimmilla alueilla tiivistetään mahdollisimman paljon, jotta hinnat säilyvät järkevinä ja isompi joukko ihmisiä voi asua siellä missä eniten haluaa. Lisäksi tiivis rakentaminen suosituilla alueilla mahdollistaa lähiluonnon säilymisen, joka on omiaan ylläpitämään alueiden suosiota ja viihtyisää kaupunkimaista elinympäristöä.
Tiivistettynä siis vastaus otsikon kysymykseen: isompi kaupunki on kaikkien asukkaiden etu siksi, että siellä voidaan järjestää paremmat palvelut kustannustehokkaammin kuin pienemmässä kaupungissa. Tiiviit metropolit ovat myös ympäristön kannalta kestävämpiä.
Kaupungistumisen tulevaisuus
YK:n ennusteen mukaan Suomen väestöstä 90 % asuu kaupungeissa vuonna 2050. Olemme tällöin maailman 42. kaupungistunein maa, mutta edelleen kaikkia muita pohjoismaita perässä. Kysymys siitä, tuleeko koko Suomi pitää asuttuna, on absurdi. On selvää, että suurin osa maastamme autioituu täysin tulevina vuosikymmeninä, kun taas Helsingillä on kaikki mahdollisuudet jatkaa menestyksekästä kasvuaan.
Kaupungistumistrendin osalta suosittelen seuraamaan Timo Aroa, joka jakaa jatkuvasti Twitterissä hyvää faktatietoutta aiheeseen liittyen. Vaikka Suomi tulee kaupungistumiskehityksessä selvästi esimerkiksi Ruotsia perässä, keskittyvät jo nykyisellään (erityisesti tuottavimmat) työpaikat sekä palvelut erittäin vahvasti pääkaupunkiseudulle.
Koronaviruspandemia on väliaikaisesti hieman hidastanut kaupungistumista. En usko sen kuitenkaan johtavan mihinkään pidempiaikaisempaan trendin muutokseen. Pikemminkin muuttoaikeita globaalin pandemian vuoksi siirtäneet kansalaiset saattavat pandemian päättymisen jälkeen rynnätä sankoin joukoin kohti kaupunkeja. Tähän täytyy myös Helsingissä varautua. Olisikin kaupungin kehityksen kannalta hyvin haitallista vähentää rakentamista merkittävästi ohimenevän ja kaupungistumiskehityksen näkökulmasta lyhyen kriisin vuoksi.
Helsingin tulee ottaa kaikki mahdollinen hyöty irti kaupungistumisen megatrendistä helsinkiläisten ja kaikkien suomalaisten eduksi!