Minä en halua, että Helsingissä asuntojen hinnat ja vuokrat laskisivat. Päinvastoin kaikissa menestyvissä metropoleissa sekä asuntojen hintojen että vuokrien tulee nousta. Hintojen nousu on hyvä asia, sillä se kertoo alueen menestyksestä ja suosiosta. Nousun tulee kuitenkin olla mahdollisimman tasaista ja noudattaa suurin piirtein tulotason nousua.
Ongelmallista hintojen nousu on silloin, jos asuntojen hinnat nousevat merkittävästi tulotasoa nopeammin. Tätä tulee välttää riittävällä tarjonnan kasvattamisella. Helsinkiin tulisi tällä hetkellä rakentaa mielestäni vähintään 10 000 uutta asuntoa vuosittain (nyt tavoite on 7000). Tällainen tarjonnan kasvu rajoittaisi väistämättä hintojen nousua tulevina vuosina.
Yllättävän iso osa kuntapoliitikoista on sitä mieltä, että Helsingissä asuntojen hintojen ja vuokrien tulisi laskea. Se on minusta huono politiikkatavoite. En myöskään usko, että omistusasunnoissa asuvat toivovat omaisuutensa arvon alenemista.
Tuettua asuntokantaa tulee supistaa
Viime vuoden lopulla kaupunginvaltuusto hyväksyi asumisen ja maankäytön ohjelman, jossa on paljon hyviä tavoitteita, mutta myös paljon väärään suuntaan meneviä toimenpiteitä. Ohjelman mukaan Helsinkiin rakennettavista asunnoista tulee olla jollain tavoin veronmaksajien subventoimia 50 %. Markkinatalouden annettaan toimia siten vain puoliksi, joka aiheuttaa hyvinvointitappioita.
Jokaisen tuetun asunnon rakentaminen tarkoittaa Helsingissä sitä, että vapaille markkinoille syntyy yksi asunto vähemmän. Tämä johtaa suoraan vapaarahoitteisten vuokrien nousuun tarjonnan ollessa selvästi pienempi kuin mitä se voisi olla. On hyvä huomioida, että myös tutkitun tiedon valossa ns. kohtuuhintaisuuspolitiikka ei toimi: https://vatt.fi/kohtuuhintaisuuspolitiikka-ei-ole-laake-asumisen-kalleuteen
Tuettua asuntokantaa tulee säilyttää, mutta sitä tulisi olla huomattavasti nykyistä vähemmän. Veronmaksajien subventoimaa asuntotuotantoa tulee tarjota vain asunnottomille, erityisen pienituloisille sekä muille erityisryhmille. Siksi Helsingin tulisi myydä iso osa omistamistaan asunnoista.
Hitas-järjestelmää ei tule korvata
Viime valtuustokauden yksi järkevimpiä päätöksiä oli Hitas-järjestelmän lakkauttaminen. Samalla yksi typerimmistä päätöksistä oli aloittaa selvitystyö uuden samankaltaisen järjestelmän luomiseksi. Tämä on älytöntä. Kaupungin ei tule tukea yhteisillä varoilla sellaisia kotitalouksia, joilla on varaa omistusasuntoon. Järkevintä politiikkaa on rakentaa mahdollisimman paljon vapaarahoitteisia omistusasuntoja, jolloin tarjonnan kasvu pitää hintakehityksen järkevänä.
Helsingin asuntopolitiikka on rikki!
Helsingissä on viime vuosina tehty monilta osin onnistunutta politiikkaa. Asuntopolitiikassakin on menty osittain eteenpäin, mutta paljon on vielä tehtävää, jotta modernin metropolin annettaisiin kasvaa mahdollisimman järkevästi.
Asuntopolitiikkaa tehdään ensisijaisesti kuntatasolla, jonka vuoksi kuntavaalit ovat asumiseen ja asuinympäristöön liittyvien seikkojen kannalta tärkeimmät vaalit. Asuntopolitiikkaa säädellään myös valtion toimesta huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi varhaiskasvatusta ja perusopetusta, jonka vuoksi kuntapoliitikoilla on asuntopolitiikan osalta erittäin merkittävää valtaa.
Suurin osa helsinkiläisistä ja erityisesti tulevista helsinkiläisistä hyötyisi entistä vapaammin toimivista asuntomarkkinoista. Sen eteen olen valmis työskentelemään tulevalla kaudella!